Perinnön jaossa noudatetaan tiettyä kaavaa, jota kutsutaan perimysjärjestykseksi. Perimysjärjestyksen mukaan rintaperillisillä on ensisijainen oikeus perintöön. Kukin rintaperillinen saa yhtä suuren osan perinnöstä. Rintaperillisillä tarkoitetaan perittävän vainajan lapsia, lastenlapsia ja niin edelleen. Kyseessä on siis vainajan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Myös ottolapsi on täysin rintaperillisen asemassa, jos on kyse vahvasta adoptiosta (ks. ottolapsen oikeus perintöön).
Mikäli rintaperillinen ei enää ole elossa, perinnön saajaksi tulevat hänen jälkeläisensä, joista kukin saa yhtä suuren osan. On huomattava se, että niin sanotussa ensimmäisessä parenteelissa sijaisperimysoikeus on rajoittamaton. Näin ollen mikäli vainajan lapsenlapset ovat kuolleet, perinnön saajaksi tulevat heidän lapsensa ja niin edelleen. Kaava jatkuu samana niin kauan, kuin löytyy vainajasta polveutuvia henkilöitä, jotka sulkevat muut sukulaiset pois perinnön saannista.